Matkaa puolen vuoden raittiustavoitteesta on taittunut nyt reilu kolmannes, 66 päivää.
Huomaan nyt yhä paremmin täydellisen tipattomuuden edut. Minulla on energiaa enemmän kuin pitkään aikaan ja jaksan tehdä töitäkin nyt paremmin keskittyneenä. Aivan kuin yöunieni tarvekin olisi vähentynyt jonkin verran.
Ne kolme tölkkiä olutta makaavat edelleen jääkaapissa koskemattomina. Tekisi mieli viedä ne jollekin lahjaksi, etteivät veisi tilaa ruoilta.
Ruoista olen nauttinut niiden itsensä vuoksi. Hiljattain pääsin mukavaan ruokapöytään, jossa oli maukkaita ruokia. Jossain normaalissa tilanteessa olisin juhlistanut iltaa tilaamalla juomaksi lasillisen hyvää viiniä. Nyt jätin väliin ja tyydyin veteen.
Minulle on tarjottu parissakin paikassa viiniä, josta olen kieltäytynyt. Olutta, josta olen kerran valinnut alkoholittoman vaihtoehdon. Minulle on työnnetty käteen ilmainen drinkkilippu, jolla olen ostanut kevytkokiksen.
Elämä tuntuu jo aidolta ja helpolta näin alkoholittomana.
Tulevalla viikolla menee kymmenen viikkoa rikki. Se on jo jotain. Mutta mitä niitä laskemaan. Voi olla, että reilun 180 päivän jälkeen jätän laskemisen kokonaan.
En ole enää lainkaan varma haluanko koskea alkoholiin puolen vuoden tipattomuuden jälkeenkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti